Mielen laboratorio – mindfulness-kortit (LOPPUUNMYYTY)
Haluaisitko toiminnallisia välineitä mindfulness-harjoituksiin ja tietoisuustaitojen kehittämiseen?
Minulla on miltei 20 vuoden mittainen omakohtainen harjoituskokemus meditatiivisesta työskententelystä. Olen käyttänyt tietoisuustaitoharjoitteita paljon asiakastyössäni ja kouluttanut aiheeseen jo yli 10 vuoden ajan. Hyviä toiminnallisia kortteja ei kuitenkaan tällaiseen työskentelyyn ole ollut saatavilla. Niinpä tartuimme taiteilija Pekka Homasen kanssa haasteeseen ja kehitimme kortit itse.
Mielen laboratorio-kortit on tarkoitettu tietoisuustaitojen (mindfulness, keskittyminen, oivallus) ja tietoisuuden eri osa-alueiden tutkimiseen. Korttien avulla voidaan kehittää muun muassa tarkkaavuudensäätelyä, kehotietoisuutta ja tunteidensäätelyä.
Kortit kehittävät pelillisesti eri aistialueiden havainnointia ja integroivat niiden toimintaa huomion hallintaan ja tunteidensäätelyyn. Kortteja voidaan käyttää esimerkiksi sensorisen integraation kehittämiseen ja yleisesti tietoisuuden eri osa-alueiden kehittämiseen.
Toiminnalliset kortit soveltuvat sekä asiakastyöhön, että mindfulness-harjoittajan oman työskentelyn apuvälineeksi.
Korttien hinta: LOPPUUNMYYTY
Korttien yleiskatsaus
Kortteja on pakassa kahdenlaisia. Isompia tunnekortteja on 16kpl ja pienempiä eläinaiheisia kehotietoisuuskortteja 32 kpl.
Kehotietoisuuskorttien eläinhahmot herättävät erilaisia mielikuvia kehotietoisuuden alueisiin liittyen. Jokaiselle alueelle on neljä korttia. Tunnekorteissa on erilaisia värejä, muotoja ja hahmoja, jotka liittyvät tunnetiloihin tai mielikuviin.
Korttien käyttö
Kortteja voidaan käyttää monin eri tavoin. Tässä esitellään muutama erilainen käyttötapa.
Kehotietoisuuskortit 32kpl
- Yksinkertaisin tapa käyttää kortteja on poimia summittaisesti yksi kehotietoisuuskortti, joka kertoo harjoituksen kohteen. Jos kortiksi valikoituu esimerkiksi K4, tehdään 20 minuutin mittainen kuuloaistiin liittyvä kehotietoisuusharjoitus: Istu/makaa aloillasi ja anna hengityksen kulkea luonnollisesti. Siirrä sitten huomio kuuloaistiin. Tarkastele kuulemiasi ääniä mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Mistä suunnasta ääni tulee, kuinka voimakas se on, onko ääni korkea/matala, onko se jatkuva tai muuttuva. Sama harjoitus voidaan tehdä tutkien näköaistimuksia, hajuaistimuksia, tuntoaistimuksia, tasapainoaistimuksia, kehon asentoa tai liikettä.
- Hieman vaativampi versio on sellainen, jossa poimitaan kaksi korttia. Jos kortit ovat esimerkiksi N2 ja H3, harjoittaja tekee edellä kuvatun harjoituksen niin, että koettaa keskittyä samanaikaisesti näköaistiin ja hajuaistiin. Harjoituksen kohteeksi voidaan valita vaikkapa appelsiini, jota tarkastellaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti sekä näkö- että hajuaistin avulla samaan aikaan. Tämä vaatii jo enemmän keskittymiskykyä.
- Ryhmätilanteessa kortteja voidaan käyttää niin, että kukin ryhmän jäsen ottaa kehotietoisuuskortin. Tämän jälkeen kukin tekee yhtä aikaa kyseiseen kehoaistimusalueeseen liittyvää harjoitusta. Lopuksi keskustellaan ja jaetaan omia havaintoja tilanteesta. Tällä tavalla yhteiseen tilanteeseen syntyy useita näkökulmia. Joku keskittyy tilanteen äänimaailmaan, toinen tuntoaistimuksiin, kolmas, näköhavaintoihin, jne.
Tunnekortit 16kpl
- Tunnekortteja voi käyttää niin, että harjoittaja valitsee kortin jonka väriä tai kuvaa hän tarkastelee hetken aikaa. Tarkoitus on tunnustella millaista tunnetilaa tai muistoa se hänen mielestään kuvaa. Erilaisia tunnetiloja voivat olla esimerkiksi ilo, suru, hämmennys, tyyneys, rauhallisuus, aggressiivisuus, pelko, selkeys, sameus, väsymys, jne. Kun tunnetila on löydetty, harjoittaja voi tutkia tätä itsessään samaan tapaan kuin kehotuntemuksiakin. Kuinka voimakas tunnetila on, missä kohden kehoa se tuntuu, onko se negatiivinen, positiivinen tai neutraali. Onko se selkeä vai epämäääräinen, vaihteleva tai tasainen.
Korttien yhdistäminen
- Kortteja voi myös yhdistää. Harjoittaja voi valita esimerkiksi etukäteen tietyn tunnetilan, johon suhteessa hän haluaa tutkia kehotietoisuutta. Harjoittaja valitsee esimerkiksi sinisen kortin, jonka hän yhdistää tyyneyteen. Tämän jälkeen hän valitsee summittaisesti kehotietoisuuskortin (esimerkiksi N1), joka asetetaan tunnekortin päälle. Nyt harjoittaja tutkii näköaistimuksia ja siihen liittyviä tunteita. Hän pyrkii löytämään erityisesti näköaistimuksiin liittyviä tyyneyden tunteita.
- Haastetta voi lisätä valitsemalla tunnekortin summittaisesti. Vielä lisähaastetta saadaan asettamalla kaksi kehotietoisuuskorttia tunnekortin päälle.
Symboliset harjoitukset
- Korttien kuvat ja värit ovat myös symboleita, jotka herättävät erilaisia assosiaatioita. Esimerkiksi eläimiin liittyy monenlaisia mielikuvia. Korttien symboleja voidaan käyttää ryhmäytymisen tukena vaikkapa tutustumisleikeissä. Ohjaaja pyytää ryhmäläisiä valitsemaan kortin, joka kertoo jotain heistä itsestään. Tämän jälkeen jokainen kertoo vuorollaan miksi valitsi kyseisen kortin ja mitä se heistä itsestään kertoo. Esimerkiksi: ”Valitsin tämän puunoksalla istuvan pöllön, koska olen usein ryhmätilanteissa aluksi hieman ulkopuolisen tarkkailijan roolissa.” Tai ”Valitsin perhoset, koska minulla on tapana poukkoilla hieman eri suuntiin päämäärää kohti kulkiessani.”
- Kortteja voi käyttää myös jonkin ajankohtaisen ongelman jäsentämisessä. Esimerkiksi sosiaalista tilannetta pohtiessa voidaan poimia kortti edustamaan kutakin tilanteeseen liittyvää henkilöä. Kortit sijoitetaan niin, että ihmisten väliset suhteet tulevat näkyviksi ja isommat tunnekortit kuvaavat tilanteen ja suhteiden taustavoimia. Esimerkiksi toisiaan puskevat härät voivat kuvata vahvatahtoisia ihmisiä, jotka riitelevät. Lokki tilannetta etäämpää tarkastelevaa ystävää ja delfiini ihmistä itseään, joka koettaa ratkaista tilannetta. Asetelman tunnelatauksia kuvaavat punainen ja keltainen tunnekortti, jotka kertovat voimakkaista ja tulisista ihmissuhteista.